Perimenopaussi on luonnollinen elämänvaihe, joka alkaa usein jo nelikymppisenä, mutta harva tunnistaa sen ensimmäisiä merkkejä. Moni huomaa ensin vain, että uni katkeilee, iho tuntuu erilaiselta tai kärsivällisyys loppuu aiempaa nopeammin, eikä osaa yhdistää näitä toisiinsa.

Me Purelalla haluamme puhua tästä muutoksesta ääneen, lempeästi ja rehellisesti. Tässä tekstissä käymme läpi, mitä perimenopaussi on, mistä sen voi tunnistaa, mitä tutkimukset kertovat ympäristön kemikaaleista ja miten voit tukea omaa hyvinvointiasi tämän vaiheen keskellä.

Mitä perimenopaussi on ja milloin se alkaa

Perimenopaussi eli esivaihdevuodet on siirtymävaihe ennen viimeisiä kuukautisia. Silloin munasarjojen toiminta vähitellen hiljenee ja hormonitasot alkavat vaihdella aiempaa enemmän.

Suomalaisilla naisilla viimeiset kuukautiset ovat keskimäärin 51-vuotiaana, vaihteluvälin ollessa noin 45–55 vuotta (Suomen Lääkärilehti). Ensimmäiset muutokset voivat kuitenkin alkaa jopa kymmenen vuotta aiemmin, aluksi lievinä ja vain ajoittain (Helsingin yliopisto).

Kansainvälisten tutkimusten mukaan perimenopaussi alkaa tyypillisesti noin 45-vuotiaana ja kestää useimmiten 4–8 vuotta (medRxiv 2025). Jokaisen kokemus on kuitenkin omanlaisensa.

Ensimmäiset merkit

Usein ensimmäinen merkki on kuukautiskierron muuttuminen: kierto voi lyhentyä tai pidentyä, vuoto voi olla niukempi tai runsaampi, ja joskus kuukautiset jäävät väliin (ISSM). Muita tavallisia merkkejä ovat:

• kuumat aallot ja yöhikoilu
• unen katkeilu ja väsymys
• mielialan vaihtelu, ärtyisyys tai alakulo
• limakalvojen kuivuminen
• nivelsärky
• keskittymisen vaikeus

Suomessa tavallisimpia oireita ovat hikoilu, kuumat aallot ja unihäiriöt, ja hankalimmiksi koetaan usein mielialan lasku ja huono uni (Suomen Lääkärilehti).

Perimenopaussin tunnistaminen ei ole aina helppoa. Mikään yksittäinen verikoe ei luotettavasti kerro sen alkamisesta, ja oireet muistuttavat esimerkiksi PMS-oireita tai kilpirauhasen toiminnan muutoksia (medRxiv 2025). Siksi omien tuntemusten kirjaaminen ylös vaikkapa muutaman kuukauden ajan voi auttaa, kun keskustelet niistä lääkärin kanssa.

Mitä tutkimukset kertovat ympäristön kemikaaleista

Tutkimuksissa on havaittu, että naisilla, joiden elimistössä on runsaasti tiettyjä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja, viimeiset kuukautiset ovat keskimäärin muutamaa vuotta aiemmin. Yhteys on todettu, mutta syy-seurausta ei ole vielä pystytty osoittamaan.

Yhdysvaltalaisessa, laajaan väestöaineistoon perustuneessa tutkimuksessa tarkasteltiin 111 kemikaalia. Naisilla, joilla oli korkeita pitoisuuksia 15 tietystä aineesta, viimeiset kuukautiset olivat keskimäärin 1,9–3,8 vuotta aiemmin kuin naisilla, joilla pitoisuudet olivat matalampia (Grindler ym., PLOS ONE 2015). Aineisiin kuului PCB-yhdisteitä, torjunta-aineita ja ftalaattien aineenvaihduntatuotteita, joita on käytetty muun muassa muoveissa ja henkilökohtaisessa hygieniassa (Washington University / Food Packaging Forum). Tutkimuksen tekijät korostivat itse, että havainto on yhteys eikä todiste syy-seuraussuhteesta (Consultant360).

Toisessa, 17 vuotta keski-ikäisiä naisia seuranneessa SWAN-tutkimuksessa naiset, joiden veressä oli eniten PFAS-yhdisteitä eli niin sanottuja ikuisia kemikaaleja, saavuttivat menopaussin noin kaksi vuotta aiemmin (Ding ym., J Clin Endocrinol Metab 2020). PFAS-yhdisteitä on käytetty esimerkiksi tarttumattomissa pinnoitteissa ja vettä hylkivissä tuotteissa, ja ne kertyvät elimistöön, koska ne hajoavat hyvin hitaasti (Endocrinology Network).

Näin me Purelalla luemme tutkimuksia:

• Ne koskevat viimeisten kuukautisten ajoittumista, eivät suoraan sitä, että oireet alkaisivat koko väestössä yhä nuorempana.
• Ne ovat havainnoivia: korkeisiin pitoisuuksiin voi liittyä myös muita elintapoihin tai ympäristöön liittyviä tekijöitä.
• Molemmat tehtiin Yhdysvalloissa, joten tulokset eivät välttämättä siirry sellaisenaan suomalaisiin.

Tutkimukset eivät siis anna syytä pelkoon, mutta ne ovat hyvä muistutus siitä, että arjen valinnoilla on merkitystä. Kemikaalialtistus koostuu monesta pienestä lähteestä, joten pienetkin muutokset voivat tuntua mielekkäiltä.

Miten oloa voi helpottaa arjessa

Pienet, säännölliset elintavat tukevat hyvinvointia tässä elämänvaiheessa, ja voimakkaampiin oireisiin on saatavilla myös tehokasta hoitoa. Näitä keinoja suosittelevat muun muassa Britannian terveyspalvelu NHS ja Australian terveysministeriö:

• Liiku säännöllisesti. Kävely, tanssi ja lihasvoimaharjoittelu sopivat hyvin, ja jooga, tai chi tai meditaatio rauhoittavat mieltä (NHS).
• Tunnista omat laukaisijasi. Mausteinen ruoka, kuumat juomat, kofeiini, alkoholi ja tupakointi voivat voimistaa kuumia aaltoja (NHS).
• Vaali unirytmiä. Säännöllinen nukkumaanmenoaika, viileä makuuhuone, kevyet puuvilla- tai pellavalakanat ja näytöistä irrottautuminen ennen unta tukevat lepoa (Australian terveysministeriö).
• Juo kofeiinia mieluiten aamupäivällä. Iltapäivän ja illan kofeiini voi vaikeuttaa nukahtamista (Australian terveysministeriö).
• Puhu muiden kanssa. Samassa vaiheessa olevien ystävien tai kollegoiden kanssa jakaminen keventää monen oloa (NHS).
• Keskustele lääkärin kanssa ennen ravintolisiä tai rohdosvalmisteita (NHS).

Jos oireet alkavat haitata arkea, unta tai työkykyä, niistä kannattaa puhua lääkärin kanssa.

Jos haluat keventää arjen kemikaalikuormaa, voit valita kosmetiikkaa, jonka koostumus on lyhyt ja jonka ainesosat ymmärrät. Lue INCI-listaa uteliaasti ja tutki vaihtoehtoja, joissa ei ole kemikaaleja. Luonnonkosmetiikka on nykyään jo niin laadukasta, että varmasti löydät sopivan omiin tarpeisiisi.

Pieniä hemmottelun hetkiä itselle

Hemmottelu ei ole palkinto, joka pitää ansaita. Se on tapa pysähtyä kuuntelemaan omaa kehoa juuri silloin, kun se muuttuu. Tässä muutama rauhoittava rituaali, joita voit kokeilla.

1. Hidas aamu. Aloita päivä lasillisella vettä ja muutamalla syvällä hengenvedolla ennen puhelinta. Minä täytän illalla kuparipullon, jotta aamun ensimmäinen vesilasi odottaa valmiina. Pese kasvot viileällä vedellä ja hiero kevyesti öljyä tai voidetta iholle omaan tahtiisi.
2. Öljyhieronta kuivalle iholle. Moni kokee ihonsa kuivemmaksi tässä elämänvaiheessa. Lämmitä muutama tippa kasvoöljyä, esimerkiksi ruusunmarja- tai jojobaöljyä, kämmenissä ja hiero se suihkun jälkeen vielä kostealle iholle pitkin, rauhallisin vedoin.
3. Viileä gua sha -hetki. Gua sha -kivi ja muutama tippa öljyä kasvoille riittävät. Liu'uta kiveä hitaasti leualta kohti korvia ja otsalta ohimoille. Viileä kivi tuntuu iholla raikkaalta ja tekee aamusta pienen, rauhoittavan rituaalin.
4. Lämmin kylpy tai jalkakylpy illalla. AZUR-kylpysuola, hämärä valo ja oma hiljaisuus auttavat laskeutumaan päivästä. Jos kuumat aallot vaivaavat, valitse haalea vesi.
5. Iltatee ilman kofeiinia. Lämmin RHOECO-luomutee viltin alla on pieni, mutta merkityksellinen hetki, joka kertoo keholle, että päivä alkaa olla takana.
6. Tuoksu, joka rauhoittaa. HETKINEN-huonetuoksu voi tehdä makuuhuoneesta oman lepopaikkasi. Tuuleta huone kuitenkin myös säännöllisesti.
7. Ulos luontoon. Kävely metsässä tai rannalla yhdistää liikkeen, raikkaan ilman ja hiljaisuuden. Se on hemmottelua, joka ei maksa mitään.

Valitse näistä yksi, joka tuntuu sinusta hyvältä, ja kokeile sitä viikon ajan. Pienikin hetki päivässä riittää.

Lopuksi

Perimenopaussi ei ole sairaus eikä loppu, vaan uusi vaihe, joka ansaitsee tulla nähdyksi. Nauti uudesta elämänvaiheesta. Mitä enemmän siitä puhutaan, sitä helpompi meidän kaikkien on tunnistaa omat tuntemuksemme ja hakea tukea ajoissa.

Millaisia ensimmäisiä merkkejä sinä olet huomannut, tai mikä pieni hetki on auttanut sinua? Kerro meille, luemme jokaisen viestin.

Lempein terveisin,

Henriikka / Purela 🤎

Tämä teksti on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi, eikä se korvaa lääkärin arviota. Jos oireet huolestuttavat sinua, käänny terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.

Lähteet

• Grindler NM ym. (2015). Persistent organic pollutants and early menopause in U.S. women. PLOS ONE 10(1): e0116057.
• Ding N ym. (2020). Associations of perfluoroalkyl substances with incident natural menopause: The Study of Women's Health Across the Nation. J Clin Endocrinol Metab 105(9): e3169–e3182.
• Food Packaging Forum (2015). EDC exposure and early menopause in US women.
• Consultant360. Could exposure to everyday chemicals lead to earlier menopause?
• Endocrinology Network. Chemical exposure may cause early menopause
• Helsingin yliopisto. Vaihdevuodet oireilevat monin tavoin, ja näin oireita voidaan hoitaa
• Suomen Lääkärilehti (2020). Paikallisestrogeenit ja rintasyöpä
• Duodecim (2025). Vaihdevuosioireet lievittyvät tehokkaimmin hormonihoidolla, todetaan tuoreessa Käypä hoito -suosituksessa
• medRxiv (2025). Exploring prevalence and drivers of perimenopause uncertainty among U.S. women (esijulkaisu, ei vertaisarvioitu)
• ISSM. What are the symptoms of perimenopause and menopause?
• NHS. Things you can do to help menopause and perimenopause symptoms
• Australian Government Department of Health. Managing perimenopause symptoms